lauantai 16. tammikuuta 2016

165 päivää

165 päivää, 24 viikkoa, eli hieman yli 5 kuukautta minä olen aamuisin herännyt saksalaiselle aamiaiselle, keskustellut saksaksi, nauttinut uusista kokemuksista, ja tutustunut uusiin ihmisiin.



Tämän puolen vuoden aikana mulla on ollut huonoja hetkiä, olen istunut mun sängyllä yöllä, ja miettinyt, miksi mä ikinä edes lähdin vaihtoon. Mä olen miettinyt sitä kysymystä kävellessäni kaatosateessa kouluun puoli kahdeksalta aamulla. Mä olen miettinyt sitä silloin, kun mikään ei ole sujunut ja on tehnyt mieli vain itkeä.
 Mä lähdin vaihtoon, jotta voisin tutustua uuteen kulttuuriin, uusiin ihmisiin, saadakseni uudesta tuntemattomasta maasta itselleni kodin ja oppiakseni uutta kieltä. Jotta oppisin itsestäni ja itsenäistyisin. Mun odotuksen ovat enemmänkin kuin vain täyttynyt. Ne huonot hetket kuuluvat elämään, ja niitä tulee kotonakin. Tulee hetkiä, jolloin ei millään vaan haluaisi nousta sängystä ylös, jolloin ei haluaisi nähdä ketään ja jolloin ajattelee, ettei mikään tule enää koskaan menemään hyvin. Nämä hetket kuuluvat kuitenkin elämään.

Tänä aamuna ahdistuin siitä ajatuksesta, että mulla on puolet mun vaihtovuodesta kulunut, mulla on puolet mun ajasta jäljellä tehdä muistoja, ja unohtumattomia asioita. Mä olen niin kiitollinen tästä mahdollisuudesta lähteä vaihtoon. Mä olen niin kiitollinen, että mä lähdin, vaikka perheen, kavereiden ja kodin hyvästeleminen tuntuikin niin vaikealta. Mulla on nyt täällä uusi koti, uusi toinen perhe ja uudet ihanat kaverit, joiden kanssa mun hyvät ja huonotkin hetkeni vietän. Mä olen päässyt kokemaan asioita, joita en olisi koskaan edes voinut kuvitella mun elämässä tapahtuvan. Mä olen oppinut nauttimaan pienistä arkisista asioista, joita ei edes normaalissa kiireisessä elämässä huomaakaan. Mä olen kasvanut ihmisenä niin paljon henkisesti. Mä olen itsenäistynyt ja oppinut luottamaan itseeni ja olen oppinut elämään hetkessä. Mä olen myös viettänyt täällä mun elämäni tähän asti parhaat päivät!

Sillä hetkellä, kun mä istuin lentokoneessa ja jätin Suomen, kodin taakseni, ei mulla ollut mitään käsitystä, mitä kaikkea mulle tulisi tapahtumaan. Mä matkustin jotain tuntematonta kohti. Täällä mä rakensin aivan tyhjästä mulle uuden elämän, ja olen niin kiitollinen. Mä olen niin kiitollinen joka ikisestä hetkestä ja joka ikisestä ihmisestä, joka mun tielle täällä on sattunut. Jokainen on opettanut ja kasvattanut mua jollain tavallla!

kuva: weheartit
Vaihtovuosi on kasvamista, oppimista, itsensä ja muiden kunnioittamista, uuden elämän rakentamista, uusia ihmisiä, uusia kokemuksia, tunteellisia hetkiä, iloa, onnea, kiitollisuutta, uutta kieltä, uusia kulttuureja, arvostamista, kunnioitusta, omalta mukavuusalueelta poistumista, nauttimista, ja vielä paljon muutakin, mitä ei vaan saa yhteen postaukseen kirjoitelttua. Mulla on onneksi vielä puoli vuotta jäljellä, ja aion tehdä siitä unohtumattoman!

Effi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti