aika lentää

Moi!

Aika kyllä lentää! Viime aikoina on ollut niin älyttömästi menoa (oikeastaan koko vaihtovuoden ajan). Nyt yritän vaan nämä viimeiset viikot nähdä niin paljon kavereita kuin mahdollista, ja toteuttaa vielä viimeisiä asioita to do-listaltani. Tuntuu niin älyttömältä ajatus, että jo kolmen viikon kuluttua istun omassa olohuoneessani Suomessa ja katselen niitä vanhoja tuttuja maisemia mökillä, sekä puhun sukulaisteni ja kavereideni kanssa kasvotusten. Aika on mennyt niin niin nopeasti, ja tuntuu siltä, kun eilen olisin vasta tänne tullut.

Tässä kuitenkin vähän kuvia toukokuun lomamatkalta Syltiin. Loma oli niin täydellinen, ja ne maisemat jäivät kyllä mieleeni pitkäksi aikaa. Jos mulla vielä elämässä tulee toinen mahdollisuus mennä tuonne, niin lähden heti. Saari oli upea, ja siellä riitti kyllä tekemistä. Säät olivat hieman viileät, lukuun ottamatta viimeisen päivän hellettä. Päivä oli todella kuuma, ja pääsin heittämään talviturkkinikin Pohjanmereen. Vesi oli suunnilleen 12 astetta, eikä tuntunut kylmältä.

Erityisesti rakastin niitä auringonlaskuja, joista näki, kuinka aurinko laskee meren taakse. Ne kilometrien pituiset rantahiekat, ja poukkoilevat dyynit rannan kupeessa olivat kuin suoraan unesta.

 Effi

Kuulumisia

Moi pitkästä aikaa!

Paljon on ehtinyt tapahtua viime postauksen jälkeen. Mä olen ollut todella kiireinen, ja on ollut paljon tehtävää, enkä sen takia ole ehtinyt ja jaksanut kirjoitella tänne blogiini. Mulla oli helmikuussa puolivuosivalmennus Berliinissä. Vietimme siis 5 päivää 35 muun vaihto-oppilaan kanssa siinä ihanassa kaupungissa kokemuksia jakaen, ja tulevaa miettien. Se viisi päivää oli aivan ihana ja sain paljon uusia kavereita eri puolilta maailmaa. Kiersimme Berliinissä nähtävyyksiä ja tutustuimme upeaan kaupunkiin.

Puolivuosivalmennuksen jälkeen oli pieni hetki koulua, jonka jälkeen alkoi 2 viikon hiihtoloma. Me emme menneet isäntäperheeni kanssa hiihtämään, vaan Bodenjärvelle etelä-Saksaan. Se loma oli aivan täydellinen, ja opin myös paljon saksalaisesta kulttuurista lisää, sillä vierailtiin sukulaisilla myös sillä matkalla. Tehtiin paljon päivämatkoja Bodenjärven lähistöllä oleviin kaupunkeihin ja kyliin. Takaisin Hampuriin ajajessa kiertelimme vielä saksalaisia kaupunkeja, ja tutustuimme niiden historiaan ja nähätvyyksiin. Tiellemme sattuivat mm. Weimar, Muenchen ja Wittenberg, jossa oli Martin Lutherin 95 teesiä kirkon oveen naulattuna.

Pääsiäislomalla olimme isäntäperheeni sukulaisten kanssa Pohjanmerellä heidän loma-asunnollaan. Pääsiäinen täällä oli pieniä erilisuuksia lukuunottamatta erittäin samanlainen, kuin meillä Suomessa. Pääsiäisaamuna etsittiin koko porukalla pääsiäispupun piilottamia suklaamunia pihalta, söimme pääsiäisateriaksi lammasta, ja nautimme olosta. Se , mikä täällä suurena erona suomalaiseen pääsiäiseen oli, oli pääsiäiskokko. Aivan valtava kokko, jonka ympärille ihmiset kerääntyviät juhlimaan syömään ja juomaan.

Nyt on myös täällä vihdoin kevät alkanut. Lämpötila on noussut muutamana päivänä yli 20 asteen, ja linnut laulaa, sekä kukat kukkivat.

Bodensee

Lindau

Konstanz

Bodensee

Lindau

Wittenberg

Mainau

Wittenberg

Meersburg

Muenchen

Hamburg

pikkukylä Bayernissa

Mukavaa viikonloppua!

Effi

165 päivää

165 päivää, 24 viikkoa, eli hieman yli 5 kuukautta minä olen aamuisin herännyt saksalaiselle aamiaiselle, keskustellut saksaksi, nauttinut uusista kokemuksista, ja tutustunut uusiin ihmisiin.



Tämän puolen vuoden aikana mulla on ollut huonoja hetkiä, olen istunut mun sängyllä yöllä, ja miettinyt, miksi mä ikinä edes lähdin vaihtoon. Mä olen miettinyt sitä kysymystä kävellessäni kaatosateessa kouluun puoli kahdeksalta aamulla. Mä olen miettinyt sitä silloin, kun mikään ei ole sujunut ja on tehnyt mieli vain itkeä.
 Mä lähdin vaihtoon, jotta voisin tutustua uuteen kulttuuriin, uusiin ihmisiin, saadakseni uudesta tuntemattomasta maasta itselleni kodin ja oppiakseni uutta kieltä. Jotta oppisin itsestäni ja itsenäistyisin. Mun odotuksen ovat enemmänkin kuin vain täyttynyt. Ne huonot hetket kuuluvat elämään, ja niitä tulee kotonakin. Tulee hetkiä, jolloin ei millään vaan haluaisi nousta sängystä ylös, jolloin ei haluaisi nähdä ketään ja jolloin ajattelee, ettei mikään tule enää koskaan menemään hyvin. Nämä hetket kuuluvat kuitenkin elämään.

Tänä aamuna ahdistuin siitä ajatuksesta, että mulla on puolet mun vaihtovuodesta kulunut, mulla on puolet mun ajasta jäljellä tehdä muistoja, ja unohtumattomia asioita. Mä olen niin kiitollinen tästä mahdollisuudesta lähteä vaihtoon. Mä olen niin kiitollinen, että mä lähdin, vaikka perheen, kavereiden ja kodin hyvästeleminen tuntuikin niin vaikealta. Mulla on nyt täällä uusi koti, uusi toinen perhe ja uudet ihanat kaverit, joiden kanssa mun hyvät ja huonotkin hetkeni vietän. Mä olen päässyt kokemaan asioita, joita en olisi koskaan edes voinut kuvitella mun elämässä tapahtuvan. Mä olen oppinut nauttimaan pienistä arkisista asioista, joita ei edes normaalissa kiireisessä elämässä huomaakaan. Mä olen kasvanut ihmisenä niin paljon henkisesti. Mä olen itsenäistynyt ja oppinut luottamaan itseeni ja olen oppinut elämään hetkessä. Mä olen myös viettänyt täällä mun elämäni tähän asti parhaat päivät!

Sillä hetkellä, kun mä istuin lentokoneessa ja jätin Suomen, kodin taakseni, ei mulla ollut mitään käsitystä, mitä kaikkea mulle tulisi tapahtumaan. Mä matkustin jotain tuntematonta kohti. Täällä mä rakensin aivan tyhjästä mulle uuden elämän, ja olen niin kiitollinen. Mä olen niin kiitollinen joka ikisestä hetkestä ja joka ikisestä ihmisestä, joka mun tielle täällä on sattunut. Jokainen on opettanut ja kasvattanut mua jollain tavallla!

kuva: weheartit

Vaihtovuosi on kasvamista, oppimista, itsensä ja muiden kunnioittamista, uuden elämän rakentamista, uusia ihmisiä, uusia kokemuksia, tunteellisia hetkiä, iloa, onnea, kiitollisuutta, uutta kieltä, uusia kulttuureja, arvostamista, kunnioitusta, omalta mukavuusalueelta poistumista, nauttimista, ja vielä paljon muutakin, mitä ei vaan saa yhteen postaukseen kirjoitelttua. Mulla on onneksi vielä puoli vuotta jäljellä, ja aion tehdä siitä unohtumattoman!

Effi

Weihnachten

Frohe Weihnachten!

Koko joulunaika täällä Saksassa oli niin kaunista! Joulumarkkinat avattiin ennen Adventtia ja sen jälkeen kaupungilla kävellessä tuoksui Gluehwein ja joulu. Hampurissa joulumarkkinoita oli joka puolella. Kauppakeskuksista löytyi pieniä leipomopisteitä sekä kynttilöitä, ja keskustaa koristivat suuret jouluiset joulumarkkinat jouluvaloineen. Ei siellä voinut kävellä kuin hymy korvissa asti!

Joululoma tuli kyllä todellakin tarpeeseen! Pitkän rankan, ja mahtavan syksyn jälkeen oli niin ihanaa päästä lomalle lepäilemään. Vietin lomalla paljon aikaa perheeni ja kavereideni kanssa. Kavereideni kanssa tavattiin kauniissa kahviloissa ja vietettiin muuten vain aikaa yhdessä.

Jouluaatto oli niin kaunis täällä. Lauloimme joululauluja, ja vietimme perheeni kanssa aikaa. Söimme myös herkullista ruokaa. (jäin kyllä kaipaamaan suomalaisia jouluperinneruokia, vaikka täälläkin ruoka maistui :)) Joulupäivänä ajoimme Bremeniin sukulaisien luokse, ja vietimme siellä viisi päivää hulinassa koko suvun kanssa. Perinteistä saksalaista jouluruokaa (hanhea) pääsin maistamaan, uusia korttipelejä pelaamaan, sekä tutustumaan uusiin aivan mahtaviin ihmisiin. Tämä suku on rittäin musikaalinen, ja kun kaikkiolivat saapuneet pidimme myös pienen "konsertin", jossa kaikki saivat esittää jotain pientä. Tämä sopii mulle jotenkin erittäin hyvin, koska itselläkin musiikki on aina kuulunut elämään. Bremenissä aika kului erittäin nopeasti, ja nautin siellä sukuni ja perheeni kanssa olemisesta.

Mä pidin erittäin paljon saksalaisesta joulusta. Mun perheessä se oli todella suurilta osin perhejuhla, ja suku kokoontui yhteen. Joulu täällä ei ollut hirveän erilainen verrattuna suomalaiseen jouluun, tai siihen jouluun, johon mä olen tottunut. Ainoa asia, mitä meillä ei Suomessa ole niin isosti, ja jota varmasti jään kaipaamaan, on joulumarkkinat.

vuosi vaihtui myös erittäin mahtavissa tunnelmissa! En ole varmaan ikinä elämässäni nähnyt niin paljoa raketteja samanaikaisesti ilmassa!

Ihanaa alkanutta vuotta 2016 kaikille!

Effi